perjantai 1. marraskuuta 2013

E-lasku kangertelee

Pitäähän tämäkin asia kesältä 2013 laittaa talteen.


Lisää aiheesta. Muka niin kätevän E-laskun sekava toteutus hiertää ainakin minua edelleen. Kirjoitin maanantaina 3.2.2014 pankkini verkkosivun kautta seuraavan palautteen:

Verkkopalvelunne etusivulla on sisään kirjauduttaessa kohta "Hyväksymättömiä e-laskuja". Hyvä niin. Mutta siellä ei ole suoraan kohtaa "Hyväksymättömät maksut". Tämä aiheuttaa liian helposti unohtamisia. Suosittelen molempia tai ei kumpaakaan etusivulle. Mieluummin molemmat. Pidän myös suurena puutteena sitä, että e-laskuista tulevissa sähköposti-ilmoituksissanne ei mainita mistä laskusta on kyse. Viesti, jossa vain kerrotaan, että on tullut e-lasku ja että olen asettanut sen automattiseen maksatukseen on perin epäinformatiivinen. Lisäksi, sitten kun e-laskun kuvan hakee laskuttajalta, ne ovat kovin kirjavia. E-laskusysteemissä on vielä kehitettävää niin pankeilla kuin yrityksillä. En ole nykytilaan lainkaan tyytyväinen. E-laskutuksen "toimivuus" on pahasti ylihehkutettu. Yst. terv., Prof. Timo Salmi.

Lisäkeskustelua Facebookissa, sähköpostissa ja hieman muuallakin:

Ilkka Virtanen: Menneitä ei kannata murehtia, mutta suoraveloitus oli hieno tuote ja toimi luotettavasti. Ehkä siitä sen takia piti luopuakin.

Timo Salmi: E-lasku on sen tarjoajien puheissa kuin toinen tuleminen. Kuluttaja, ainakin tämä, on aivan eri mieltä. Kiitos vaan E-unioni.

Ilkka Virtanen: Suoraveloituksessahan oli joillakin laskuttajilla käytössä sähköinen versio. Paperilasku oli korvattu sähköisesti saapuvalla näköislaskulla, veloitus normaalin suoraveloituksen tapaan. Tähän siirtyminen kokonaan olisi ollut luonteva (ja yhtenäinen) ratkaisu.

Timo Salmi: E-laskun osalta kiinnostaisi tietää, onko se yhtä kankea epäonnistunut muidenkin pankkien verkkopalveluissa. Mutta milläs sen kokeilisi ilman väistämätöntä hässäkkää? --- Niin sähköisesti saapuva lasku, se on ok. Jokunen minullekin tulee sähköpostiini, enkä vaihda e-laskuun kovasta maanittelusta huolimatta. Ehkäpä olisi pitänyt kylmästi sanoa ajoissa irti kaikki tekemänsä suoraveloitusten sopimukset.

Timo Keränen: Minulla on mm. OP. Siellä on pikavalikossa valinta 'Erääntyvät maksut'. Siellä ovat kaikki e-laskut, lainan lyhennykset, yhtiövastikkeet ja kaikki. Minusta e-lasku on ihan mainio systeemi, joka säästää mahdottomasti numeroiden syöttämistä. Kontrolli säilyy siinä mitassa, mitä itse haluaa.

Ilkka Virtanen: Siellä "Erääntyvissä maksuissa" olivat suoraveloituksellakin hoidetut maksut. Eikä tarvinnut ensimmäistäkään numeroa syöttää, maksu hoitui suoraveloitussopimuksen perusteella automaattisesti. Ja laskun näki ilman, että tarvitsi monenkertaista klikkausruljanssia laskun nähdäkseen. OP:lla esim. pitää mennä ensin "muokkaa"-toimintoon, sitten avata lasku ja lopuksi palata pari askelta samaa reittiä takaisin. Vaikka olen asettanut laskut automaattiseen maksatukseen, niin kyllä haluan ennen eräpäivää kuitenkin tarkista esim. puhelin-, sähkö-, kaukolämpö- ym. laskujen tarkemman sisällön. Ja kun OtavaMedialta (ent. Yhtyneet Kuvalehdet) tulee tilattuna kotiin useita lehtiä ja erääntyvässä laskussa lukee vain laskuttaja, niin pakkohan se on aina käydä katsomassa, minkä lehden laskusta kulloinkin on kysymys. Systeemi on toki kontrolloitavissa, mutta vaatii ylimääräistä työtä aikaisempaan verrattuna.

Timo Salmi: Timo(K), Ilkka ehtikin jo vastata jo seikkaperäisemmin ja osuvammin OP:n verkkopankkia koskien juuri sen mitä itsekin olin aikeissa toteamaan kommenttiisi. En haikaile paperilaskun perään, mutta haluaisin saada automaattisesti kaikista laskuista näköisversion katsottavaksi tai edes tiedon, mistä nimenomaisesta laskusta on kyse sähköpostiini, ilman näitä monia ylimääräisiä kommervenkkeja laskun sisällön selvittämiseksi.

Timo Keränen: Minäkin kaipaan ilmoitukseen tiedon laskuttajasta. Se on selvä puute.

Asko Lehtonen: 
- E-lasku merkitsee todellakin kustannusten siirtämistä laskuttajalta laskun maksajalle, koska esim. eräissä tapauksissa tarvitaan paperiversio laskusta, minkä laskun maksaja joutuu nyt itse tulostamaan omalla kustannuksellaan pankin järjestelmästä.
- Järjestelmien moitteeton toimivuus on oma ongelma-alueensa, kuten kokemuksesta tiedämme.
- NSA:n vakoilu- ja takaporttijärjestelyiden vuoksi e-lasku-, maksu- ja pankkiasiat ovat tulleet ongelmallisiksi yksityisyyden suojan ja tietoturvan kannalta eli piukan paikan tullen on epäselvää, mihin oikein voi luottaa.

Timo Salmi: Sain seuraavan, ystävällisen vastauksen pankistani: "Kiitos viestistäsi. Olemme pahoillamme että verkkopankkimme tietyt osat eivät ole mielestäsi toimivia. Olemme lähettäneet kehitysehdotuksesi eteenpäin ja toivottavasti näihin osiin saataisiin jatkossa muutoksia. Mukavaa viikon jatkoa."

Timo Keränen: Perustuikohan suoraveloituksen 'näkyvä lasku' siihen, että joku oli sen scannannut ? Kuinka muutenkaan ? E-lasku menee 'käsin koskettamatta', siltä osin se tuo järjestelmään lisää tehokkuutta. Käyttöliittymässä on paljonkin kehittämisen varaa, sitä en kiistä. Hyvä, että siihen tehdään ehdotuksia. Minä en suoralaskutusta koskaan käyttänyt, joten e-lasku on minulle suuri edistysaskel.

Timo Salmi: Tämähän on näköjään loputonta. Toimisi sitten edes luotettavasti tuo e-lasku. Sain hiljan muun muassa e-laskun (josta edes nämä tiedot tietenkin näki vasta ensin kirjauduttuani sisään verkkopankin tililleni) "xx.xx.2014, Eräs Yhdistys ry odottava, niin ja niin monta euroa", jonka näköisversiota sitten halusin katsoa lähemmin. Huomaattehan myös asiaan vaaditun polun monimukaisuuden, vaikkei se nyt olekaan tämän kommenttini pääteema. Kun klikkasin ensin "Katso e-lasku" ja sitten "Laskun kuva ja lisätiedot" ja sitten "Siirry ulkopuoliseen palveluun" se ulkopuolinen palvelu toimi vasta neljännellä yrittämällä ja pitkällä viiveellä. Asia ei ole merkityksetön siksikään, koska sen "Erään Yhdistyksen" jäsenkortti nimenomaan on kyseisen näköislaskun yhteydessä.

Erkki Tapionlinna kirjoittaa 8.2.2014 Helsingin Sanomien mielipidesivuilla C16 otsikolla "Kuka on vastuussa e-laskun ongelmista". Kirjoituksen ydin on se, että pankin kautta asianmukaisesti tehdystä e-laskutilauksesta huolimatta jotkut yritykset eivät olekaan lähettäneet laskujaan verkkopankkiin. Tapionlinna kysyy kenen on vastuu, jos maksut viivästyvät kyseisestä syystä ja jos luottotietoihin tulee merkintä pankkien ja yritysten e-laskutuksen systeemin epävarman toimivuuden takia.

Timo Salmi: Sain seuraavan, ystävällisen vastauksen pankistani tuosta kenkkuilleesta e-laskusta: Hei, Kiitos, että ilmoitit ongelmasta. Pyrimme selvittämään vian alkuperää. Selvittelyssä auttaa, jos saamme vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) miten ongelma kolmella yrittämällä ilmenee? Tuleeko ruudulle jokin virheilmoitus ja jos tulee, mitä siinä tarkalleen lukee? 2)  kirjauduitko ennen neljättä yritystä ulos palvelusta, vai yrititkö vain heti perään uudestaan klikkaamalla linkistä "Laskun kuva ja lisätiedot"? 3) mikä selain ja sen versio on käytössä? Auttaako selaimen vaihto? Jään odottamaan vastaustasi. Ystävällisin terveisin, Pankkisi.

Oma vastaukseni: 1) Sivu ei latautunut vaan latauskuvake jäi pyörimään loputtomiin.
2) En kirjautunut ulos, mutta tein pitkään muita asioita verkkopankissa ja palasin sitten yrittämään vielä neljännen kerran. Pitkän odotuksen jälkeen näköislasku latautui.
3) Tuolloin Firefox 26, sittemmin päivittynyt versioon 27. En nähnyt mitään syytä testata muulla selaimella, koska versio oli tuolloin se uusin selaimesta, jota ilmoitatte tukevanne.
Mutta on muutakin palautetta annettava. Kun saan epäinformatiivisen sähköposti-ilmoituksenne, että on tullut uusi e-lasku, ja olen asettanut sen automaattiseen maksatukseen, menen verkkopankkiin ja katson e-laskujen luetteloa MISTÄ IHMEESTÄ TIETÄÄ, MIKÄ SE VIIMEISIN LASKU ON, koska sen eräpäivähän ei välttämättä ole uusin. Teillä on paljon kehitettävää e-laskutuksen systeemissänne.

17.2.2014: Timo Salmi: Sain seuraavantyyppiset jatkovastaukset pankkini asiakaspalvelusta [joista jälkimmäinen ei ole aivan sanatarkka].
 1) Hei. Kehitysehdotukseesi liittyen: E-laskuista saapuvan sähköpostin sisältämiä tietoja ollaan tarkentamassa, mutta aikataulu ei ole vielä varmistunut. Ystävällisin terveisin, Pankkisi.

Timo Salmi: On hyvä ja myös aiheellista, että asiakkaan kannalta keskeneräistä järjestelmää pyritään kehittämään.

2) Kyseessä on ilmeisesti ollut tilapäinen häiriö. Tekninen tukemme kehottaa ottamaan yhteyttä ongelman toistuessa suoraan laskuttajaan.

Timo Salmi: Hei. Kiitoksia vastauksesta. Tukipalveluittenne vastaus on kertakaikkisen onneton. Se on tyypillinen ATK-tekninen asiakkaan juoksuttamisyritys. Oikea vastaus olisi ollut: "Pyrimme kehittämään e-laskutuksemme toimivuutta. Tulemme olemaan tarvittaessa yhteydessä laskuttajaan, jotta vastaavat ongelmat eivät toistu. Ottanette meihin yhteyttä, jos ongelma jatkuu." Sanoisin vielä jatkoksi, että tukipalveluittenne olisi syytä sisäistää kumpi tässä on palveltava asiakas ja kumpi maksullisten pankkipalveluiden tarjoaja! Yst. terv., Prof. (emer.) Timo Salmi.


Ja aina vain

E-laskutuksen ongelmat vaikuttavat loputtomilta, joten turha kuvata enää kaikilta osin seuraavaksi kohdalleni tullutta tapausta ja sen reklamaationi kirjeenvaihtoa. Riittäköön, kun kerron, että verkkopankkini tietojen mukaan minulla on Helsingin Sanomien e-laskutussopimus tehtynä jo viime kesältä (2013), mutta silti minulle tuli HS tilauslasku paperisena, eikä sitä ole tullut e-laskuna. Tiedustelut selvittivät, ettei e-laskutuksen toimeksianto pankkiin ole koskaan tavoittanut Helsingin Sanomia vastoin verkkopankissa olevaa tietoa. Hyvin samanlainen tapaus siis,  kuin mistä kirjoitin Pohjalaiseen (katso tämän blogin alku). Johtopäätös: "Helppona" ja "kätevänä" mainostetun ja tuputetun e-laskutussopimusten voimassaoloon ei voi luottaa.

Minun tapaukseni eivät tietenkään ole mitenkään poikkeuksellisia. Nopea googletus kertoo esimerkiksi seuraavat ongelmatapaukset: "E-laskua ei kuulu" ja jo vuodelta 2011 "E-laskutus ei toimi ja asiakasta pompotellaan".

Lisää mietteitäni 26.2.2014: Olemme saaneet viime aikoina (ei siis lähiaikoina :-) äimistellä pankkien ja yritysten laskutuksen sekamelskaa, osin kiitos EU:n. Suoraveloituksen pakkopoistaminen ei miellytä. Mutta välillä jotain myönteistäkin. Sain juuri lehden mukana Bonnierilta paperilaskun tilaamastani Tieteen Kuvalehdestä. Heillä on käytössä oikeastaan itsestään selvä innovaatio. He nimittäin tarjoavat mahdollisuutta automaattiseen korttimaksuun. Suomeksi se tarkoittaa, että he veloittaisivat laskunsa suoraan luottokortiltani, kuten Visa tai Mastercard. Mikä olennaisinta sopimus tehdään yrityksen, ei pankin kautta. Siis vain yhden osapuolen! Toisin kuin e-laskussa, jossa pankki ja yritys vain pompottelevat asiakasta keskenään, ping-pong-ping-pong, syytellen toinen toistaan. Vaikken aiokaan ottaa tarjottua korttimaksua juuri nyt vielä käyttöön, tässä on ensimmäinen edistysaskel järjen häivän suuntaan näissä touhuissa. Konstihan on vanha, mutta konteksti uusi.

E-laskun riemuista kirjoittavat muutkin bloggarit, kuten Riku Eskelinen: paperilaskulla, kiitos.

Tai mennään Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen 11.1.2014: Pankkien pitäisi helpottaa elämää.

Myös aihepiiristä: Moni yritys palaa paperilaskuun.

Kirjeeni 21.3.2014 Vaasan osuuspankin asiakaspalvelulle: Hei. Olen viime kesästä alkaen kirjoittanut teille useampaan otteeseen kriittistä palautetta verkkopankkinne e-laskun toteutuksesta ja ilmeisistä koordinointiongelmista pankkinne ja joidenkin laskuttajien välillä.

Haluaisin nyt antaa puolestaan myönteistä palautetta. Olette aivan hiljan lanseeranneet erityisesti tabletille (minulla Android) tarkoitetun ohjelmaversion OP-verkkopankin käyttöön. Se vaikuttaa huolella tehdyltä, hyödylliseltä sovellukselta, jota olen jo testannut ja ottanut välittömästi sen jälkeen hyötykäyttöön. Pidän erityisesti mahdollisuudesta kirjautua katsomaan tilitapahtumia ilman tarvetta käyttää katseluvaiheeseen tunnuslukulistalta tunnuslukuja. Sen avulla pääsen myös aika vaivattomasti selvittämään e-laskujeni tilanteen, kun pankista tulee sähköposti-ilmoitus uudesta e-laskusta, kun siinä ilmoituksessa ei vielä ole tietoa siitä, mistä nimenomaisesta laskusta on kyse.

Hienoa, että olette panostaneet tuotekehittelyyn tällä saralla. Muilla pankeilla en ole toistaiseksi nähnyt tabletille räätälöityä mobiililaitteen sovellusta. Hyvä näin.

Ystävällisin terveisin,

Kuinka ollakaan: Iltalehti 25.3.2014 "Markkinaoikeus: Elisa ei saanut laskuttaa paperilaskua" ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto 26.3.2014 "Markkinaoikeus piti Elisan paperilaskusta perimää maksua kohtuuttomana".

Sama peli sen kuin jatkuu. Torstain 17.07.2014 Pohjalaisessa on sivulla 4 artikkeli "E-laskua ei kuulunut,asiakkaat saivat suoraan karhut", jossa kerrotaan kuinka "Seinäjokelainen perhe sai Anvialta kahdesta laskusta karhulaskut, vaikka varsinaista e-laskua ei ole näkynyt sen paremmin verkkopankissa kuin sähköpostissakaan. ... Keväällä perhe oli [yrityksen nimi] laskun maksun yhteydessä klikannut haluavansa siirtyä e-laskuun. Paperilaskujen tulo tyrehtyi, mutta touko- ja kesäkuun maksuja ei tullut verkkopankkiinkaan."

Lisäänpä tähän pari relevanttia, editoitua otetta Facebookin keskustelusta  (http://on.fb.me/1KfJRe4):

30.01.2015: Onpahan varsinainen viidakko tämä edistys. Nuo jäsenkortit tulevat nykyään ihan milloin mistäkin, kun ennen ne sai kirjeinä paperipostissa. Sattuipa juuri tänään niin, että Suomen Ekonomit (entinen Suomen Ekonomiliitto SEFE) jäsenkortin jouduin arvaamaan olevan e-laskun mukana. Se piti erikseen käydä hakemassa menemällä ensin verkkopankkiin ja sitä kautta pankin ulkopuoliseen palveluun ja seuraavaksi pyydystää itselleen jäsenkortti kuvankaappauksena siitä laskusta. Ja sitten takaisin verkkopankkiin. Minähän olen monesti motkottanut e-laskun sekavavasta toteuttamisesta. Ei ole yksi eikä toinen kerta kun pankilla ja laskuttajalla systeemit menevät keskenään aina erilaisiin solmuihin.

Ilkka Virtanen: Vanha virsi, mutta yhdytään taas kuoroon. E-laskutus ei miltään osin tuonut (kuluttajan kannalta) edistystä aikaisemmin käytössä olleeseen hienoon suoraveloitusjärjestelmään, hankaluuksia kylläkin. Suoraveloitushan oli mahdollista toteuttaa (ja moni laskuttaja toteuttikin) myös paperittomana: lasku kätevästi sähköpostin liitteenä asiakkaalle. Nyt e-laskun aikana joudun, jos haluan tutustua erääntyviin maksuihin tulleeseen laskuun ja sen liitteenä mahdollisesti olevaan informaatioon (Timon esimerkki yllä), tekemään yhteensä 7 klikkausta käydessäni siellä ulkopuolisen palveluntarjoajan sivustolla ja palatessani takaisin pankin sivustolle.

Vielä tuosta jäsenkorttiasiasta. Paljon on vielä kehitystyötä edessä. Puhelimeen siirretty kortti toimii (useimmiten) silloin, kun kyseessä on pelkkä näyttökortti (esim. Suomen Latu), mutta ei ollenkaan tai harvoin silloin, kun palveluntarjoajan järjestelmä edellyttää kortin koneellista lukua (ja kortissa ei ole muuta kuin magneettijuova tätä varten, esim. Suomalaisen kirjakaupan kanta-asiakaskortti).

Oma mielenkiintoinen tarinansa on siinä, että jos omaa "väärän" merkkisen (lue: väärän käyttöjärjestelmän omaavan) älypuhelimen, niin joutuu käyttämään kiertoteitä saadakseen kortin puhelimeensa. Vanha, mutta ei vielä ikivanha, Nokia C7:ni toimii erinomaisen hyvin puhelimena, kamerana, sähköpostin lukulaitteena, hätätilassa selaimenakin, mutta Symbian-käyttöjärjestelmineen on ulkona useista uusista sovelluksista. Saadakseni esim. VR:n Veturin kanta-asiakaskortin puhelimeeni (puhelin tai tabletti ainoa mahdollisuus, korttia ei saa hard-kopiona eikä selaimeen), jouduin kääntymään poikani puoleen, joka omalla Nokialaisellaan (Windows) ja Veturi-tunnuksiani käyttäen latasi sen omaan puhelimeensa ja lähetti sen sitten kuvana minun puhelimeeni. On tästä toisaalta se hyvä puoli, että kortti on nyt puhelimeni kuvagalleriassa ja käytettävissä silloinkin, kun on-line verkkoyhteys Seinäjoen ja Parkanon välisillä soilla pätkii.


bitly linkki tähän sivuun http://bit.ly/18IZlbv

Ei kommentteja: